- Tekoälylle ei ole määritelmää, emmekä osaa sitä määritellä. Syy on yksinkertainen – emme osaa määritellä älykkyyttä. “Teko” -alku on helppo määritelmä ihmisen toteuttaman keinotekoisena versiona, toisin sanoen ei-luonnon luomana. Ongelmia tuottaa älykkyydeen määritelmä. Tiedämme ainoastaan, että sitä on monenlaista.
- Tekoälyn määritelmä vaihtuu ajassa. Eliza -chatbot ( How Eliza Chatbot works? – Chatbot Pack ) sai monet aikoinaan vakuuttumaan tekälyn kyvykkyydestä. Tänä päivänä vastaava chatbot saa ihmiset ehkä enemmän hermostumaan, kun keskustelu ei etene. Voidaankin ehkä sanoa, että ihmisenkaltainen tekoäly on mielestämme aina 20 vuoden päässä.
- Tekoälyllä ei ole mitään tekemistä ihmisen älykkyyden kanssa. Tekoäly on “ihmisenkaltaista älykkyyttä”, sanotaan joskus. Otetaan kuitenkin pari esimerkkiä.
- Sanomme matemaattisesti taitavaa henkilöä älykkääksi. Tietokoneet ovat olleet meitä moninverroin matemaattisesti parempia jo vuosikymmeniä, ja se on tietokoneiden perustehtävä. Onko siis kaikki tietokoneiden tekemä asia tekoälyä?
- Ihmisen ruoansulatus ei ainakaan ole mielestämme älykkyyttä. Ainakaan emme tyypillisesti kutsu älykkääksi henkilöä, jolla on hyvä ruoansulatus. Monet nykyään tekoälyksi kutsumistamme menetelmistä ovat kuitenkin selkeästi ruoansulatusjärjestelmää heikompia. Kun tarkemmin asiaa ajattelee, on ruoansulatus valtavan kehittynyt tekoäly. Se osaa muovautua erilaisiin ruokiin hyvinkin nopeasti, osaa poistaa epäsoveltuvat aineet ja parantua useista sairauksista ja vaurioista ilman ulkoista apua. Jos tämä ei ole “ihmisenkaltaista” älykkyyttä, niin mikää tietokoneiden tekemä ei oikeistaan täyttäisi tekoälyn tämän määritelmän ehtoja.
- Edeltävät esimerkit johtavat määrittelyongelmaan: joko kaikki tietokoneiden tekemä on tekoälyä, tai sitten ei mikään. Emme siis voi määritellä älykkyyttä ihmisestä lähtien. Joudummekin tekemään johtopäätöksen: älykkyyttä täytyy olla monenlaista.
- Tekoäly tyypillisesti koostuu monista tasoista ja algoritmeistä. Käyttäjälle näyttäytyvä kokonaisuus on yleensä joukko erilaisia menetelmiä ja algoritmejä. Hyvin harvoin voidaan yhdellä tekoälymenetelmällä ratkaista koko ongelma. Esimerkki yhdesä omista erikoisaloistani, puheentunnistuksesta:
- Puheen nauhoitus vaati tunnistamista milloin puhe loppuu
- Elektronisen suhinan poisto vaatii oman menetelmänsä
- Nauhoite pakataan lähetettäväksi verkon yli. Pakkaus on yksi haastava tehtävä (onko se tekoälyä vai ei, on määrittelykysymys)
- Verkko toimittaa tiedon luotettavasti perille.
- Tekoälypalvelin avaa tiedoston ja normalisoi äänen (onko tämäkään tekoälyä vai ei, lienee määritelykysymys)
- Ääni muunnetaan pätkiksi
- Pätkät ajetaan neuroverkon läpi, joka muuntaa äänen kirjaimiksi. Tämä on ainoa osa ketjusta, jota yleensä pidetään tekoälynä. Tämä voi kuitenkin olla myös triviaalein ja helpoin osa ketjua.
- Kirjaimet oikoluetaan ja korjataan selkeimmät virheet. Jos tunnistetaan, ettei äänentunnistus ole toiminut lainkaan, korjataan ääntä (signaalia kohennetaan) ja yritetään uudestaan.
- Tekoäly joskus määritellään joukkona menetelmiä – mutta se on huono määritelmä. Vielä muutama vuosi sitten tulin itse tähän tulokseen: tekoäly on vain joukko menetelmiä ( The Varieties of Artificial Intelligence – Chatbot Pack), mutta tässä määritelmässä on monia ongelmia. Onko vähemmän älykästä, jos käytetään toista menetelmää, vaikka lopputulos olisi älykkäämpi? Emme välttämättä vielä ymmärrä ongelmia ja niiden ratkaisuja tarpeeksi, ja siksi käytämme heuristisia menetelmiä. Tekoälymenetelmät ovat tyypillisesti juuri tällaisia. Kun ymmärryksemme ja tiede edistyy, saatamme pystyä ratkaisemaan asian eksaktisti. Eikö se enää olisikaan niin (teko)älykästä?
- Tekoäly on tieteenala, keinoäly on yksittäinen toteutus – tai näin ainakin on ollut, mutta kieli elää ajassa.
- Tekoäly on tänään käytettävissä. “Tekoäly on uusi sähkö”, sanoo Suomen valtion ohjelmat. Tämä on nerokas lausahdus, sillä tekoäly – sellaisena kuin sen tänä päivänä ymmärrämme – on otettavissa käyttöön heti. Chatbotit ovat yksi suosituimmista tekoälyn muodoista. Työpaikallani (Innostavat chat-kokemukset – Chatbot Pack) sanommekin, että emme myy tekoäly vaan työkaluja. Työkalu nyt vain sattuu hyödyntämään tekoälyä. Itse tekoäly on rakennettu kielen tasolla (suomi, englanti, ruotsi….), ja sen rakennus on meidän työ, samalla tavalla kuin vasaroiden valmistusteknologia lienee omalla tavallaan huipputeknologiaa. Asiakkaille kyse on työkalusta.
Bonus: Neuroverkot eivät (todennäköisesti) mallinna ihmisaivoja. Neuroverkot ovat syntyneet ajatuksesta mallintaa sitä tapaa, kuten ihmisaivot yksinkertaisestaan kouluopetuksessa. Se on kuitenkin vielä kaukana siitä miten ihmisen aivot oikeasti toimivat – emme tiedä miten ne toimivat! Toisaalta tietokoneet eivät vielä pysty